Vaasan Sport on elävä esimerkki liigakarsintojen tarpeellisuudesta
Vaasan Sport syntyi uuteen liekkiin Liigakarsintojen ansiosta. Seura sai Liigatavoitteelleen koko Pohjanmaan tuen ja näin syntyi yksi Suomen kaikkien aikojen jääkiekkobuumeista. Nykyisin tämänkaltaiset tarinat eivät kuitenkaan enää ole mahdollisia.
Mestis nousi uuteen kukoistukseen Liigaunelman johdosta. (Wikipedia/Sport-TuTo 2005)
@kaikkiliigasta
Punavalkoiset liput liehuvat pimeässä hallissa. Maalin takana seisovien kotkapaitojen huudot täyttävät ilman. 3000-päinen Vaasalaisyleisö on valmis illan jännitysnäytelmään. Mutta ei, nyt ei olla Vaasassa. Ei itseasiassa lähimaillakaan, vaan 243 kilometriä rannikkokaupunki Vaasasta kaakon suuntaan. Nyt ollaan Suomen jääkiekkopääkaupungissa.
Eletään maaliskuuta 2012. Tampereen Hakametsässä on alkamassa juuri Ilveksen ja Sportin välinen liigakarsintasarja. Kaikesta voi päätellä, että tässä loppuunmyydyssä hallissa pelataan tänään elämästä ja kuolemasta.
Vaikka tuo kyseinen ottelu ja lopulta koko sarja päättyivät Ilveksen selkeään voittoon, on tuo ottelu yksi monista hyvistä esimerkeistä, miksi Liigakarsintojen toivotaan palaavan. Yksi Suomen kaikkien aikojen runsaslukuisimman fanimatkan toteutuminen oli tietysti yksi syy, mutta hyviä syitä on varmasti tuhansia. Nykyseuroista kaikkein paras esimerkki on kuitenkin Vaasan Sport.
Sport ei ole paras esimerkki pelkästään siksi, että se pelasi yli puolissa viime kerran karsinnoista tai, että heidän fanit ovat yksi äänekkäimmistä karsintojen puolestapuhujista, vaan myös siksi että koko Vaasan Sportin organisaatio oikeastaan nousi karsintojen ansiosta. Tämän ymmärtääkseen pitää kuitenkin palata vielä muutama vuosi taaksepäin.
Juhani Tamminen nostattaa jääkiekkobuumin
Sportin ensiesiintyminen kotimaisen jääkiekon pääsarjatasolla nähtiin vastaperustetun SM-liigan ensimmäisellä kaudella 1975-76. Kausi oli Sportille raskas ja joukkue putosikin alas samaisella kaudella. Sportin seuraavaa suurta voittoa jouduttiinkin odottamaan monta vuosikymmentä.
Tämän voiton arkkitehtina voidaan pitää paljon mielipiteitä jakavaa Juhani Tammista. Tamminen oli Sportin päävalmentajana jo vuosina 2004-06, jolloin Mestiksen voittajalla oli mahdollisuus nousta Liigaan keväällä 2005. Silloin KalPa voitti Sportin Mestis-finaaleissa ja nousi Liigaan. Seuraavalla kaudella Tamminen lähti kesken kauden Sportista Sveitsiin.
Paluu Sportiin tapahtui jo parin vuoden päästä, kun Tamminen tuli kesken kauden 2007-08 korvaamaan potkut saanutta Mikko Mannerta. Paluun suurin syy oli pian avautuva Liiga, johon Tammisen johtama Sport alkoi valmistua päivästä numero yksi.
Vaasassa oli Tammisen viime vierailun aikana alkanut orastava jääkiekkobuumi, joka oli kuitenkin lähtenyt laskusuuntaan Sportin viime aikojen heikkojen otteiden takia. Tamminen lähti taas nostamaan tätä buumia. Tavoitteena oli menestyä jo ensimmäisellä kaudella, vaikka suurimmat tavoitteet oli asetettu keväälle 2009.
Tässä hallissa koettiin jännityksen hetkiä keväällä 2009 (Wikipedia/Vaasan sähkö Areena)
Kausi 2007-08 päättyi kuitenkin jo pettymykseen puolivälierissä. Sitä ei kuitenkaan kannattaisi jäädä pitkäksi aikaa murehtimaan, sillä tulevasta kaudesta olisi tulossa mielenkiintoisin vuosiin. Se olisi kausi, jolloin Suomen ainoaan ammattilaissarjaan voisi nousta yhdeksän vuoden tauon jälkeen karsintojen kautta ja se oli ainoa asia, joka kiilsi Tammisen Sportin silmissä.
Ennakkosuosikin kausi menikin hyvin. Sport oli runkosarjan toinen, eikä playoffeissa löytynyt Sportille kaatajaa, vaikka välieräsarja Kajaanin Hokkia vastaan menikin viimeiseen peliin asti. Näin ollen se voitti Mestiksen mestaruuden ensimmäisen kerran seurahistoriassaan ja pääsi tavoittelemaan Liigapaikkaa karsinnoissa.
Liigaunelman täyttymiseen vaadittaisiin karsintasarjan voitto, johon Sportin vastustajaksi joutui Porin Ässät, joka oli joutunut karsintasarjaan katkerasti playouttien kautta. Liigan ja Mestiksen välistä karsintasarjaa oli odotettu pitkään, joten sarja keräsikin luonnollisesti runsaasti huomiota mediassa. Tämän lisäksi joukkueiden valmentajien Juhani Tammisen ja Ässien Alpo Suhosen värikkäät lausunnot olivat omiaan lisäämään median kiinnostusta.
Ennen sarjaa kukaan ei tiennyt Mestiksen mestarin ja Liigan huonoimman tasoeroa. Ennakkoon sarjaan lähti nälkäinen Sport, jolla oli vain voitettavaa ja Ässät, jonka taistelu pudotuspeleistä oli vaihtunut kalkkiviivoilla taisteluksi Liigapaikastaan. Ässillä oli paljon paineita, sillä seuralla oli vain paljon hävittävää.
Joukkueiden ero oli lopulta marginaalisen pieni, sarjan ratkettua viimeisessä mahdollisessa ottelussa, game sevenissä. Seitsemäs peli oli kuitenkin enää muodollisuus, Ässien viedessä se selvästi nimiinsä 3-0. Sportin oikea nousumahdollisuus oli sarjan kuudennessa pelissä Vaasassa, jossa Sport kävi tolppalaukauksen päässä Liigapaikasta. Tämä jännitysnäytelmä ratkesi vasta toisessa jatkoerässä Ässien onnekkaaseen maaliin. Karsintasarja ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi ja jäi elämään yhtenä kaikkien aikojen sarjana.
Liigapaikkaa ei vielä silloin Vaasaan tullut, mutta myöhemmin tuli julkisuuteen tietoja, ettei Sportin talous välttämättä vielä silloin olisi selvinnyt Liigapaikasta. Juhani Tamminenkin jätti Sportin keskellä seuraavaa kautta burnoutin vuoksi.
Tämän kevään ansiosta Sport oli kuitenkin noussut uudelle tasolle, josta se ei enää ollut laskemassa.
Sportista Mestiksen suurseura
Vaikka Juhani Tamminen lähti seurasta tammikuussa 2010, jätti hän jälkeensä jotain suurta. Keväällä 2009 Pohjanmaalla oli alkanut jopa koko Suomen mittakaavassa ennennäkemätön jääkiekkobuumi. Esimerkiksi Sportin kauden 2008-09 Mestiksen runkosarjan katsojakeskiarvo oli 2575 katsojaa per ottelu! Toisaalta Tammisen aikaan seura oli velkaantunut pahasti ja oli talousongelmien takia konkurssin partaalla.
Talousongelmista Sport lopulta selviytyi kunnialla fiksun johtamisen ja säästökuurin ansiosta. Jääkiekkobuumi sen sijaan jäi.
Sportin seuraava kausi meni lähinnä talouden paikkaamisessa, jonka myötä urheilullinen menestyskin jäi vaatimattomaksi. Seuraavaa mestaruutta ei silti tarvinnut odottaa kauaa. Se tuli keväällä 2011, jonka myötä Sportilla oli jälleen mahdollisuus nousta Liigaan karsintojen kautta. Sportin johto myös kertoi tuolloin, että jos nousu onnistuu, on Sportilla mahdollisuus lunastaa kallis Liigaosake. Nousu kuitenkin kariutui Liigajumbo Pelicansin viedessä karsintasarja suoraan voitoin 4-0.
Vielä seuraavanakin keväänä Sportilla oli mahdollisuus nousta Liigaan, kun kolmas ja toinen perättäinen Mestis-mestaruus varmistui. Jo alussa mainittu karsintasarja Ilveksen ja Sportin välillä päättyi tälläkin kertaa Liigajumbon voittoon. Tällä kertaa voitoin 4-1.
Monista pettymyksistä huolimatta Sportista oli tullut Mestiksen aarre. Sportin organisaation tason nousun myötä Mestis oli saanut oman Helsingin Jokerinsa. Se oli saanut seuran, joka kiinnosti ihmisiä lähtemään marraskuisena tiistai-iltana räntäsateeseen kylmään jäähalliin eri Mestiksen maakunnissa.
Sportista oli siis tullut yleisömagneetti, jota lähdettiin katsomaan sankoin joukoin, kun oman pitäjän seura sen kohtasi. Omallakin, nykyisin tosin entisellä, Mestis-paikkakunnallani Sport oli seura, joka keräsi aina yli kaksinkertaisen yleisömäärän normaaliin verrattuna. Kerran kaudessa oli aina teemaottelu, jossa jaettiin sponsoreiden tuotteita, oli kaikennäköistä ohjelmaa ja arvontoja. Peleiksi valikoitui joka ikinen kerta viikonloppupeli Vaasan Sportia vastaan.
Tämän lisäksi Sport kiinnosti valtakunnallista mediaa. Sillä oli suurin pelaajabudjetti, mielenkiintoisimmat pelaajat, suurin yleisömäärä, sitä veikattiin sarjan kärkipäähän ja se myös usein oli siellä. Mutta ehkä se kaikista tärkein: sillä oli Mestiksen runsaslukuisimmat, kovaäänisimmät ja parhaimmat fanit.
Nousuyritysten aikana noussut jääkiekkobuumi oli synnyttänyt jopa Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen fanikulttuurin. Yleensä fanit ovat suuri osa seuraa, mutta Sportin tapauksessa voi hyvällä syyllä sanoa fanien olevan koko seura. Todennäköisesti missään muualla Suomessa fanit eivät vaikuta seuransa asioihin niin paljoa kuin Vaasassa. Myöskin jos pelkkää kannatuskulttuuria katsoo, harvassa on paikat, joissa on yhtä kova meteli kuin Vaasassa.
Surkeiden päätösten aika
19.12.2013 nähtiin Suomen jääkiekkohistorian surkein päätös. Silloin ilmoitettiin, että Liigakarsinnat lopetetaan ja Liigaan voi nousta ainoastaan kabinettien kautta. Samalla myös ilmoitettiin, että yksi seura nousee mahdollisesti Liigaan jo kaudelle 2014-15 täyttämään Helsingin Jokereiden vapauttamaa paikkaa. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että jos joku nousee, olisi se silloin Sport. Tämä päätös näki lopulta päivänvalon helmikuussa 2014.
Näissä päätöksissä ei kuunneltu faneja ollenkaan. Luulisi Sport-fanien olevan tyytyväisiä heidän noustessa Liigaan, mutta jopa he kritisoivat tapaa, jolla he nousivat. He antoivat julkisen kannanoton, että nousutapa oli väärä ja etteivät ikinä olisi halunneet nähdä Sportin nousevan tällä tavalla. Sportia he eivät kuitenkaan kritisoineet, sillä kuka nyt ei ottaisi Liigapaikkaa tarjouksen tullessa.
Vaikka surkeimmat päätökset oli jo tehty, päästiin niiden seurauksena näkemään vielä lisää huonoja ratkaisuja. Kabinettimahdollisuuden myötä seuraavina vuosina nostettiin Mestiksestä Liigaan kabinettipäätöksillä Kouvolan KooKoo ja Mikkelin Jukurit. He sentään joutuivat voittamaan Mestiksen kertaalleen päästäkseen Liigaan, mutta aika kaukana se oli silti urheiluromantikkojen unelmista.
On vaikea nähdä, että näistä päätöksistä olisi hyötynyt kukaan muu Suomen jääkiekossa kuin nämä kolme nostettua seuraa. Näille seuroille tämä on tietysti ollut kova juttu, sillä he ovat päässeet aivan uudelle tasolle niin tuloissa kuin oikeastaan kaikessa muussakin.
Liigan taso on kuitenkin heikentynyt ja monissa seuroissa nähdään pelaajia, joiden taso ei riitä Liigaan. Kaikista suurin kärsijä tässä on silti Suomen kakkossarja eli Mestis.
Sen lisäksi, että Mestiksessä ei kenelläkään ole mahdollista nousta Liigaan urheilullisesti, ryöstettiin sieltä sarjan kolme suurinta seuraa ilman, että mitään annettiin takaisin. Jo pelkkä karsintojen puuttuminen vie median kiinnostuksen, jonka lisäksi sieltä lähti sarjan kiinnostavimmat ja isoimmat joukkueet. Nämä laskevat Mestikseen jäävien seurojen mahdollisuuksia pitää uskottavaa joukkuetta pystyssä.
Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää TUTOa, joka oli Sportin, KooKoon ja Jukureiden ohella yksi aktiivisimmista nousua tavoittelevista seuroista. Nykyisin normaaliaikoina TUTOlla on juuri ja juuri nelinumeroinen katsojakeskiarvo. On selvää, että Mestis-seurojen on vaikea pysyä edes puoliammattilaisjoukkueena tätä tahtia.
Tämän kaiken seurauksena Mestiksen palkat on laskenut ja nykyisin moni Mestis-tasoinen pelaaja näkeekin esimerkiksi Saksan kolmossarjan, Ruotsin kolmossarjan tai Ranskan pää- ja kakkossarjan, houkuttelevampana kuin kotoisan Mestiksen. Se ole ihme, sillä Mestis ei nykyisin pysty kilpailemaan palkoissa muita sen tasoisia liigoja vastaan.
Toiveena Liigakarsintojen paluu
Mestiksessä olisi seuroja, joilla voisi teoriassa olla mahdollisuus tehdä sama temppu kuin aikoinaan Sport teki. Tämä kuitenkin vaatisi karsintojen paluun, joka taas vaatisi Liigan joukkuemäärän supistamisen. Tämä tuskin tapahtuu, sillä valta on näillä 15 Liigaseuralla, joista joidenkin olisi pudottava karsintojen palauttamiseksi.
Näitä Mestiksen seuroja on muutama, joilla on tarpeeksi suuri talousalue, Liigatasoinen halli pienien remonttien jälkeen ja jotka aika ajoin puhuvat Liigatavoitteistaan. Asenne näitä kohtaan on tyyliä "hoitakaa talous kuntoon ja hakekaa Liigalisenssiä". Se on kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä aiemmin mainitut päätökset ovat johtaneet Mestikseen historiallisen alhaisen tason ja sitä kautta todennäköisesti kaikkien aikojen suurimman eron Liigan ja Mestiksen välillä. ja vaikka Kiekko-Espoo varmaan onnistuukin jossain vaiheessa nostamaan tasoa, ei sen nostaminen Liigaan ratkaise mitään ongelmia, päinvastoin.
Kuten Sportin tapauksessa aikanaan, myös Espoo tai joku muu vastaava kokoaan nostava seura toisi koko Mestikseen kiinnostavuutta. Se on kaikki kaikessa pienemmille seuroille, joilla ei talousalueen tai jonkun muun syyn takia ole realistisia mahdollisuuksia pääsarjaan, mutta jotka saavat kiinnostuksen myötä rahaa ja sitä kautta mahdollisuuden kehittää toimintaansa. Ja jos nyt jo puhutaan siitä, että Liigaseuroja on liikaa ja laadukkaita tai valmiita pelaajia ei riitä tarpeeksi, ei kabinettinousuissa ole järkeä.
Jokainen voi miettiä kumman haluaisi nähdä mieluummin Suomessa, 15 Liigatasoista organisaatiota ja sen takana sarjan, joka on hädin tuskin puoliammattilaissarja, vai muutama Liigaorganisaatio vähemmän, mutta kaksi elinvoimaista sarjaa, joissa olisi yhteensä enemmän laadukkaita organisaatioita, joilla on unelmat ja mahdollisuudet nousta vaikka mihin.
Siksi ehdotankin, että heti koronasta selvittyä, voitaisiin alkaa rakentaa pala palalta Suomeenkin kaksi elinvoimaista jääkiekkoliigaa, joiden välillä on mahdollisuus nousta ja pudota urheilullisesti. Ehkä silloin näkisimme myös uusia Sportteja.